tiistai 21. elokuuta 2012

tossuja ja kasvukipuja

jumankekka että on meneillään kylmä yö. ylläripylläri, heräsin taas pissahätään ja kurkkasin ikkunasta onko piku mökissään ja siellähän se oli ja tuli äkkiä sisälle ja sänkyyn, sitten kunnon lätsähdys mamman naaman päälle. ei se siinä kauaa viihtynyt ja munkin piti nousta uudestaan ylös sulkemaan ikkuna, niin kylmää sieltä puhalsi.

eivät oikein nuo tomaatit ole ottaneet sitä tuulta alleen tänä vuonna ja ovat silti ottaneet liikaakin, kun on ollut niin hemmetin kylmä kesä eikä aurinkoa tarpeeksi. vaihdoin eilen useita huolestuneita tekstiviestejä asiasta verrokkiryhmäni muodostavan tuomon kanssa kasvihuonesadon huonosta tuotosta tänä vuonna. tuomolla oli kurkut jo kuolleet! he olivat saaneet vain pari kurkkua! avomaankurkku silti kuulemma porskuttaa vielä. tomaatit on ihan vihreitä, harmittaa. milläs ne voivat enää saada sitä punaa poskillensa kun on tämmöisiä öitä. päivisin olen pitänyt ovet visusti kiinni että saavat lämpöä, varmaan alkavat kohta halkeilla kun on päivä- ja yölämpötiloilla niin suuri ero. pari kertaa viikossa sieltä saa käydä napsimassa, siis kirsikkatomaatteja. oikea tomaatti on tehnyt tähän mennessä 4 kypsää hedelmää. huonolta siis näyttää. onneksi lantut pullistuvat kovaa vauhtia, ne kaksi jotka itivät... mutta lämmittää nekin mieltä siellä pakastimessa sitten talvella, omissa pikku pussukoissaan, valmiina tuomaan lisämakua mamman namikasvissosekeittoon. taisin muuten tuntea luissani jo päivällä että on tulossa kylmä puhuri yöllä, kun ehdotin isännälle lihasoppaa seuraavaksi sapuskaksi. meillä oli pakastimessa kaverin kaatamaa peuraa iso klöntti joka on seissyt siellä viime syksystä, koska a) meikäemäntä on 80% kasvissyöjä, b) e-o on vielä fiksumpi ja on 100% kasvissyöjä ja huomatkaa! vauvana pupelsi jauhelihaa siinä missä muutkin vauvat, hän on vain niin fiksu nyt, ja c) isäntä on päivät töissä eikä näin ollen pysty vaikuttamaan ruokalistaan. no, huomenna on listalla vapaana kirmannutta peuraa jota sentään voi syödä kohtuuhyvällä omallatunnolla.

piuku oli eilen karkuretkellä e-o:n jätettyä taasen portit auki. se oli liesussa 3 tuntia, ja mamma oli taas ihan varma etten näe sitä enää koskaan, mietin jo, että pitääkö tellulle ottaa uusi kissaystävä vai onko se tyytyväisempi yksin. piku ei ole koskaan ennen mennyt porttien ulkopuolelle lukuunottamatta pientä nuohoomista puskissa, josta hän on töpsötellyt heti takasin kun olen komentanut. olen sen antanut kulkea vapaana silloin ennen, mutta olen muuttanut hänen kanssaan niin monta kertaa, että en enää ota riskejä. eihän piku mikään vanhuudenhöperö ole, päinvastoin, hänessä ei ikää edes huomaa, mutta silti, ja joka kerta kun näkyy kissa tienposkessa makaamassa ottaa niin sydämestä, tekisi mieli pysähtyä siihen ulvomaan, se on kauheaa. vaikka tekisi mieli ulvoa myös joka kerta kun nään oravan tai linnunkin tienposkessa makaamassa. no, asiaan. se sitten kumminkin istui portin takana kun isäntä piipahti ulkona, sellai kissamaiseen tyyliin ihmettelemässä että "no eikö se portti aukea!" voi miten mamma taas pallutti häntä, hän oli sitten niin tossukka!! hän oli ollut isossa maailmassa, elämässä vaarallisesti, aiheuttamassa kauhua alueen sammakoissa ja linnuissa, ja sitten hän oli palannut kotiin, ja kun ei kukaan nää, sitten turistaan antaumuksella selällään mamman sylissä ja otetaan muiskuja vastaan. kyllä kissan elämä parhaimmillaan on kadehdittavaa!


 no nyt tähän tulikin pikun sijasta kuva siitä kasvissosekeitosta. kaikesta minäkin kuvia otan.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Heips!Miten järjestät pojan riittävän proteiininsaannin kotiruokailun yhteydessä ja miten koulussa suhtaudutaan kasvissyöntiin?Onko kasvisruokaa tarjolla vaihtoehtona normaalille?Kiinnostaa kun oma ala-astelainen on kovin kiinnostunut kasvissyönnistä mutta itseä epäilyttää saako kasvava lapsi kaiken tarpeellisen kasvisravinnosta.

Terveisin Typy